Näyttely
Euroopan parlamentin laajennettu puheenjohtajisto kokoontui Brysseliin ylimääräiseen istuntoon jo 16. marraskuuta 1989. Se ilmaisi tyytyväisyytensä tapahtuneesta ja Berliinin muurin avautumisesta ja muistutti myös, että parlamentti on sitoutunut edistämään kansojen itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa.
Viikkoa myöhemmin Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät päätöslauselman, jossa DDR:n asukkaille vaadittiin ”itsemääräämisoikeutta” sekä ”mahdollisuutta kuulua yhdistyneeseen Saksaan yhdistyneessä Euroopassa”. Puhemies Barón Crespo matkusti 9. helmikuuta 1990 Itä-Berliiniin, jossa hän tapasi useita demokratialiikkeiden johtajia. Hän muistutti samalla kaikille keskustelukumppaneilleen, että Euroopan parlamentin mielestä Saksan tulevaisuutta olisi käsiteltävä samassa yhteydessä, kun suunnitellaan Euroopan unionia ja rakennetta, jotka takaavat rauhan ja vapauden koko Euroopassa. Viikkoa myöhemmin parlamentti hyväksyi uuden päätöslauselman, jossa tunnustettiin kaikkien saksalaisten oikeus asua samassa valtiossa. Parlamentin jäsenet pitivät sittemmin myönteisenä myös sitä, että maaliskuussa 1990 pidetyissä DDR:n ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa voittoon olivat nousseet Saksojen yhdistymistä kannattavat poliittiset puolueet.
Liittokansleri Helmut Kohl ja DDR:n ensimmäinen demokraattisesti valittu johtaja Lothar de Maizière valitsivat 16. toukokuuta 1990 Euroopan parlamentin paikaksi, jossa he kertoivat yhdessä Saksaa ja Eurooppaa koskevista tulevaisuuden visioistaan.
Lothar de Maizière piti tapahtumaa historiallisena: ”Olen tällä hetkellä syvästi liikuttunut voidessani puhua teille DDR:n ensimmäisen demokraattisen hallituksen pääministerinä”, hän sanoi ja jatkoi: ”Olemme tämänpäiväisen tapaamisemme velkaa niille itäsaksalaisille, jotka ottivat kohtalonsa omiin käsiinsä syksyllä 1989. He ottivat itselleen rauhanomaisin keinoin oikeutensa ihmisinä, oikeuden demokratiaan, vapauteen, itsemääräämisoikeuteen ja jokaisen ihmisarvon kunnioittamiseen”. Puheessaan parlamentin jäsenille liittokansleri Kohl halusi ennen kaikkea rauhoitella kuulijoita Saksojen yhdistymisen mahdollisista seurauksista Euroopan yhteisön toimielinten toiminnalle: ”Liittotasavallan hallitus on aina varmistanut, että Saksojen yhdistymisprosessi tapahtuu vakaissa eurooppalaisissa puitteissa. Olen ottanut tehtäväkseni edistää Euroopan ja Saksojen yhdistymisprosessia siten, että ne toteutuisivat mahdollisimman yhtäläisesti ja yhteisen aikataulun mukaisesti.”
